Mies puhelinmuseon takana
Erkki Tammiahon kiinnostus puhelimiin lienee peräisin jo nuoruusvuosilta. Alun perin hänestä pitikin tulla puhelinmies. Työskenneltyään tovin Turun puhelinlaitoksella ja Nokian kaapelitehtaalla Tammiaho sai kuitenkin tarpeekseen pääkaupunkiseudusta, ja muutti Raumalle työskennelläkseen telakalla.
Erkki asui vaimonsa Sainin kanssa ensin 17 vuotta Uotilassa omakotitalossa, kunnes veri alkoi vetää Vanhaan Raumaan. Vuodesta 1996 lähtien he ovatkin asuttaneet ja remontoineet Eteläpitkäkatu 22:ssa sijaitsevaa Wähä-Pildolaa, jonka piharakennuksessa puhelinmuseokin sijaitsee. Wähä-Pildolan tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä, mutta ensimmäiset säilyneet muutospiirustukset ovat jo vuodelta 1898. Museo puolestaan syntyi aittaan muutama vuosi sen jälkeen, mutta kaipaa vielä lämmöneristeitä suojaamaan arvokkaita esineitä.
Tätä nykyä eläkepäiviä viettävä insinööri Tammiaho myöntää keräilyn vaatineen jonkun verran rahaakin. Suurin osa kokoelmasta on kuitenkin karttunut pikkuhiljaa. Vanhin puhelin on L M Ericssonin valmistama seinäpuhelin vuodelta 1886 ja nuorin Microsoft Lumia kännykkä, mutta harvinaisimpana Erkki pitää huomattavasti nuorempaa pöytäpuhelinta, jonka punaiset kuoret ovat erittäin harvinaiset.