Suomi kehittyi Tsaari Aleksanteri III:n luvalla.
Brittiläinen Financial Times (FT) pohti kesäkuussa 2000 tsaari Aleksanteri III:n välinpitämättömyyden vaikutusta siihen, että Suomi on tietoliikennetekniikan huippumaa ja tietoliikennealan markkinat ovat Suomessa maailman kehittyneimmät.
Aleksanteri III ei pitänyt puhelinta tärkeänä pienelle Suomen suuriruhtinaskunnalle. Hän siunasi lain, jonka mukaan puhelinyhtiöiden perustaminen jäi suomalaisten omaksi tehtäväksi. Suomeen syntyi satoja paikallisia puhelinyhtiöitä, jotka tekivät omia ratkaisujaan ja kilpailivat uutuuksista keskenään.
Suomesta muodostui maailman telealan teollisuusjäteille mielenkiintoinen, todellisten käyttöolosuhteiden kokeilukenttä. Olihan huomattavasti helpompaa tuoda markkinoille erilaisia uusia hienouksia pienessä, paikallisessa suomalaisessa puhelinyhtiössä kuin esimerkiksi valtiojohtoisessa Deutsche Telekomissa. Muun Euroopan teleyhtiöt olivat silloin yleensä valtion omistamia.
Suomalaisissa puhelinyhtiöissä opiskeltiin jatkuvasti uusia, teknisiä ratkaisuja. Olosuhteet suosivat vireitä ja nopeasti oppivia tekniikan taitajia, joista sitten tuli myös varsin vaativia asiakkaita puhelinkeskusten, siirtojärjestelmien, ohjelmistojen ja laitteiden toimittajille. Suomessa oli hyvä kasvupohja alan huippuosaamiselle ja innostunut ilmapiiri. Tämä johtui pienistä, itsenäisistä puhelinyhtiöistä.
Kun Suomessa ensimmäisenä Euroopassa 1990-luvulla lähdettiin puhelinyhtiöiden työnjakoon perustuvasta lainsäädännöstä aitoon kilpailuun, pienten paikallisoperaattoreiden perinne oli hyvä pohja hedelmällisen kilpailun kehittymiselle.
Suomessa on aidosti kilpaillut tietoliikenteen markkinat, markkinoilla erilaisia hyvin toimivia yhteistyöryhmittymiä, kansainvälisessä vertailussa edulliset tietoliikenteen hinnat ja paljon uusia lisäarvopalveluja.